Työelämän muutos on nostanut esiin psykologisen turvallisuuden merkittävänä työhyvinvontiin vaikuttavana komponenttina. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän voi ilmaista itseään vapaasti ja ottaa riskejä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista, kuten nöyryytyksestä, rankaisusta tai sosiaalisesta eristämisestä. Se on tila, jossa yksilö kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu sellaisena kuin hän on, ja jossa hän uskaltaa ottaa haasteita vastaan ja kasvaa. Psykologinen turvallisuus lisää yksilöiden ja ryhmien kykyä kommunikoida avoimesti, tehdä yhteistyötä, oppia virheistään ja kehittää uusia ideoita. Se auttaa myös vähentämään stressiä ja parantamaan henkilöiden psyykkistä terveyttä. Palveleva johtajuus johtaa psykologisesti turvalliseen työympäristöön.
Miten tähän psykologisen turvallisuuden tilaan päästään?
Psykologinen turvallisuus harvoin rakentuu itsestään, psykologisen turvallisuuden aikaansaaminen vaatii muutosta kaikilta työyhteisön osapuolilta; työnantajalta, esihenkilöstöltä ja työntekijöiltä. Tietoisella ja systemaattisella tuella psykologisesti turvallinen työyhteisö voidaan rakentaa.
Mitä siis tarvitsemme?
- Luottamusta
- Avoimuus ja rehellisyys: Työyhteisössä tulisi olla ilmapiiri, jossa kaikki jäsenet voivat ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan vapaasti ilman pelkoa siitä, että heitä arvostellaan tai rangaistaan.
- Johdon tuki: Esihenkilöiden ja johdon on osoitettava tukea työntekijöiden ideoille ja palautteelle, mikä vahvistaa luottamusta organisaatiossa.
- Arvostusta ja kunnioitusta
- Tasavertainen kohtelu:** Kaikkien työntekijöiden mielipiteitä ja panosta arvostetaan, riippumatta heidän asemastaan organisaatiossa.
- Empatia: Työyhteisössä ymmärretään ja huomioidaan yksilöiden tunteet ja tarpeet.
- Yhteistyötä ja vuorovaikutusta
- Tiimityö: Hyvin toimiva tiimi, jossa jokainen jäsen tuntee olevansa osa kokonaisuutta, luo pohjan psykologiselle turvallisuudelle.
- Avoin kommunikaatio: Säännöllinen ja rakentava vuorovaikutus, jossa sekä positiivista että negatiivista palautetta annetaan ja otetaan vastaan, auttaa luomaan turvallisen työympäristön.
- Virheiden sietämistä ja virheistä oppimista
- Virheiden hyväksyminen: Työyhteisössä ymmärretään, että virheet ovat osa oppimisprosessia, ja ne käsitellään rakentavasti.
- Rohkaisu riskinottoon: Työntekijöitä rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita ja ottamaan riskejä ilman pelkoa epäonnistumisen seurauksista.
- Osallistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä
- Osallisuus: Työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoon ja heidän näkemyksiään kuunnellaan ja arvostetaan.
- Selkeys ja läpinäkyvyys: Päätökset ja niiden taustalla olevat syyt ovat kaikille avoimia, mikä luo turvallisuuden tunnetta.
- Tukevaa johtajuutta!
- Esimerkillinen johtaminen: Johtajat ja esihenkilöt toimivat esimerkkinä psykologisen turvallisuuden luomisessa, osoittaen johdonmukaisesti arvostusta, tukea ja empatiaa.
- Palveleva johtajuus: Johtajat keskittyvät auttamaan tiimiään menestymään ja luovat siten turvallisen ympäristön, jossa jokainen voi antaa parhaan panoksensa.
Työkaluja psykologisen turvallisuuden luomiseen löytyy palvelevan johtajuuden periaatteista
Palvelevalla johtajuudella voidaan vaikuttaa merkittävästi psykologiseen turvallisuuteen organisaatiossa. Tässä on joitain tapoja, joilla palveleva johtajuus tukee psykologista turvallisuutta ja sen rakentumista:
- Kuuntelu ja empatia
- Palveleva johtaja ja esihenkilö kuuntelee aktiivisesti ja osoittaa empatiaa työntekijöitä kohtaan. Palveleva johtaja/esihenkilö luo ilmapiirin, jossa työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja ymmärrettyjä, tämä edistää psykologista turvallisuutta.
- Avoimuus ja avoimen viestinnän edistäminen
- Avoimuus on keskeinen osa palvelevaa johtajuutta. Palveleva johtaja/esihenkilö edistää psykologista turvallisuutta antamalla avoimesti tietoa organisaation tilanteesta, tavoitteista ja päätöksenteosta. Tämä auttaa luomaan luottamusta.
- Osallistaminen päätöksentekoon
- Palveleva johtaja/esihenkilö kannustaa työntekijöitä osallistumaan päätöksentekoon. Kun työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaation suuntaan, he kokevat suurempaa hallintaa ja turvallisuutta.
- Rakentava palaute
- Palveleva johtaja/esihenkilö antaa rakentavaa palautetta, keskittyy kehittämiseen eikä syyllistämiseen. Tällainen lähestymistapa auttaa työntekijöitä näkemään virheet oppimismahdollisuuksina eikä uhkina, mikä tukee psykologisen turvallisuuden kokemista ja rakentumista.
- Luottamuksen rakentaminen
- Palveleva johtaja/esihenkilö keskittyy luottamuksen rakentamiseen organisaatiossa. Luottamus on olennainen psykologisen turvallisuuden komponentti, ja kun ihmiset tuntevat voivansa luottaa toisiinsa ja johtajiinsa ja esihenkilöihinsä, he ovat todennäköisemmin avoimempia ja rohkeampia.
- Tiimityö ja yhteistyö
- Kannusta tiimityötä ja yhteistyötä. Palveleva johtaja/esihenkilö luo ilmapiirin, jossa jokainen tiimin jäsen tuntee olevansa tärkeä osa kokonaisuutta. Tämä edistää psykologisen turvallisuuden kokemista ja rakentumista.
- Tunnustaminen ja arvostus
- Palveleva johtaja/esihenkilö tunnustaa ja arvostaa työntekijöidensä panosta. Kiitoksen ja arvostuksen ilmaiseminen edistää positiivista ilmapiiriä, joka tukee psykologisen turvallisuuden kokemista ja rakentumista.
- Kehittymismahdollisuudet
- Palveleva johtaja/esihenkilö tarjoaa mahdollisuuksia kehittymiseen ja oppimiseen. Palveleva johtaja/esihenkilö tukee työntekijöiden kasvua ja kehitystä, mikä luo turvallisuuden tunnetta organisaatiossa.
- Virheistä oppiminen
- Palveleva johtaja/esihenkilö korostaa virheistä oppimista. Johtajat ja esihenkilöt voivat demonstroida, että virheet eivät johda rankaisemiseen, vaan ne nähdään mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä.
- Tiedon jakaminen
- Palveleva johtaja/esihenkilö jakaa tietoa avoimesti ja oikea-aikaisesti. Kun työntekijät tietävät, mitä organisaatiossa tapahtuu, heillä on parempi käsitys tilanteesta ja he voivat tuntea olonsa turvalliseksi.
Ota yhteyttä ja kysy lisää palvelevan johtajuuden luennoista, valmennuksista ja yrityskohtaisesta konsultaatiosta!