Palveleva johtaja on palvelija ensin. . . . Se alkaa luonnollisesta tunteesta, että haluaa palvella, palvella ensin. Sitten tietoinen valinta tuo johtajalle pyrkimyksen johtaa. . . . Paras testi todentaa palvelevaa johtajuutta ja samalla vaikea hallinnoida on tämä: Kasvavatko palveltavat henkilöinä? Tulevatko he jotka ovat tulleet palvelluiksi terveimmiksi, viisaammiksi, vapaimmiksi, itsenäisemmiksi ja enemmän palvelevan johtajan kaltaisiksi? Ja mikä on vähimmäinen vaikutus yhteisölle? Hyötyykö yhteisö vai onko palvelevasta johtajuudesta haittaa?
Robert K. Greenleaf (1904–1990) on palvelevan johtajuuden käsitteen kehittäjä, joka muotoili ikivanhat ajatukset palvelusta moderniksi johtamisfilosofiaksi. Greenleafin mukaan todellinen johtajuus kumpuaa syvästä halusta palvella muita ja luoda edellytyksiä heidän kasvulleen ja menestykselleen. Hänen uransa AT&T:llä tarjosi hänelle ainutlaatuisen näkökulman organisaatioiden toimintaan, ja hän oivalsi, että menestyvät organisaatiot perustuvat inhimilliseen ja tukevan valmentavaan johtajuuteen, eivätkä pelkästään hierarkioihin tai kontrolliin. Greenleaf kiteytti ajattelunsa esseessään ”The Servant as Leader” (1970), jossa hän esitteli johtajan, joka asettaa muiden tarpeet etusijalle ja auttaa heitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Tämä radikaali ajatus haastoi perinteisen autoritaarisen johtamismallin ja toi tilalle ihmislähtöisen, eettisen ja yhteisöllisyyttä tukevan näkemyksen johtajuudesta. Greenleaf sai inspiraationsa Herman Hessen romaanista Matka aamun maahan, jossa palvelijan roolissa ollut Leo paljastuu ryhmän todelliseksi johtajaksi, joka tukee ja ohjaa muita epäitsekkäästi. Tämä ajatus palvelusta johtajuuden ytimessä muodosti Greenleafin filosofian perustan.
Palveleva johtajuus perustuu Greenleafin mukaan viiteen keskeiseen periaatteeseen:
1. Johtajan ensisijainen motiivi on palvella. Greenleafin mukaan palveleva johtaja on ensisijaisesti palveleva – johtajuus seuraa tästä motiivista. Halu palvella muita syntyy ensin, ja siitä kehittyy luonnollisesti halu johtaa.
2. Johtajuuden mittari on muiden kasvu. Greenleaf korostaa, että paras tapa mitata johtajan onnistumista on tarkastella, kasvavatko ja kehittyvätkö hänen johtamansa ihmiset – tulevatko he itse palvelevammiksi, viisaammiksi ja vapaammiksi?
3. Vastuun ja vallan yhdistäminen palvelemisen kautta. Palveleva johtajuus ei tarkoita passiivisuutta. Greenleafin mukaan palveleva johtaja käyttää valtaa vastuullisesti palvellakseen yhteisöä ja sen jäseniä, ei omien etujensa tavoitteluun.
4. Kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat keskeisiä taitoja. Greenleaf painottaa syvällistä kuuntelemista ja toisten ymmärtämistä. Näin johtaja voi aidosti havaita tarpeita ja rakentaa luottamusta.
5. Yhteisöjen rakentaminen. Palveleva johtaja pyrkii luomaan ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Greenleaf näki, että organisaatiot voivat toimia yhteiskunnan eheyttäjinä, kun johtajuus perustuu palvelemiseen.
Greenleafin filosofia on kestänyt aikaa ja vaikuttaa yhä nykyaikaisiin johtamismalleihin, joissa työntekijöiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys nähdään keskeisinä menestyksen tekijöinä. Hänen perintönsä elää edelleen sekä liike-elämässä että akateemisessa tutkimuksessa, ja se tarjoaa ajattoman viitekehyksen eettiselle ja inhimilliselle johtajuudelle.
🧭 Syksyllä 2025 julkaistaan laajempi tulkinta palvelevasta johtajuudesta, kirjassa käydään läpi palvelevan johtajuuden oleelliset rakentajat, palveleva johtajuus 2.0 konsepti ja ennen kaikkea miten palveleva johtajuus sopii aikaamme! Kirjan työnimi on ”Palveleva johtajuus 2.0 – voima joka muuttaa organisaatiota”
Syksyn 2025 luennot, koulutukset, valmennukset ja konsultaatiot ovat nyt varattavissa! Ota yhteyttä niin sovitaan lisäarvoa tuottava kokonaisuus! kari@headactive.fi