Palveleva johtajuus (servant leadership) on johtamismalli, joka asettaa työntekijöiden tarpeet etusijalle ja keskittyy ihmisten kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen. Vaikka tämä lähestymistapa on saanut kansainvälistä tunnustusta ja sen hyödyt organisaatiokulttuurille ja tuottavuudelle on todistettu, se ei ole vielä lyönyt läpi Suomessa. Miksi näin on?
1. Termin haasteellisuus ja väärinymmärrykset
Palveleva johtaminen käsitteenä herättää Suomessa usein väärinkäsityksiä. Sana ”palveleva” voi tuoda mieleen passiivisuuden tai miellyttämisen, vaikka todellisuudessa kyse on edellytysten luomisesta ja muiden voimaannuttamisesta. Tämä väärinymmärrys johtaa siihen, että palveleva johtajuus yhdistetään helposti perinteiseen, hierarkkiseen esihenkilö-alainen malliin, eikä sitä nähdä yhteisön toimintatapana, kuten se on alun perin tarkoitettu.
Lisäksi vaihtoehtoiset käsitteet kuten ”mahdollistava”, ”tukeva” tai ”rakentava” johtaminen eivät täysin tavoita palvelevan johtajuuden ydintä, joka pohjautuu palvelemiseen ja muiden kasvun tukemiseen. Tämä aiheuttaa haasteita, kun palvelevaa johtajuutta pyritään viemään käytäntöön ja jalkauttamaan suomalaisiin organisaatioihin.
2. Kulttuuriset erot ja ”amerikkalaishenkisyyden” sopeuttaminen
Palveleva johtajuus on lähtöisin Yhdysvalloista, missä organisaatiokulttuuri on perinteisesti ollut hierarkkinen ja auktoriteettiin perustuva. Robert K. Greenleafin kehittämä malli syntyi vastareaktiona tälle ja toi mukanaan uudenlaisen johtamisfilosofian, jossa korostetaan eettisyyttä, empatiaa ja palveluhalua.
Suomessa organisaatiokulttuuri on jo lähtökohtaisesti tasa-arvoisempi ja vähemmän hierarkkinen. Tällöin palveleva johtajuus saatetaan kokea ”liian amerikkalaiseksi” tai tarpeettomaksi, koska suomalaista johtajuutta luonnehtii jo valmiiksi mutkattomuus ja matalat hierarkiat. Kuitenkin palveleva johtajuus sisältää paljon syvällisempiä ajattelumalleja, kuten merkityksellisyyden vahvistamisen ja yhteisön rakentamisen, jotka voisivat tuoda lisäarvoa myös suomalaiseen työelämään.
3. Perinteinen esihenkilö-alainen malli jarruna
Suomalaisessa työelämässä on vahvat perinteet selkeästä esihenkilö-alainen asetelmasta. Vaikka tiimityö ja itseohjautuvuus ovat yleistyneet, vastuu ja valta ovat usein edelleen esihenkilöiden käsissä. Palveleva johtajuus haastaa tämän perinteen, sillä se vaatii vallan jakamista, työntekijöiden autonomian tukemista ja vastuun hajauttamista.
Lisäksi palveleva johtajuus korostaa yhteisön toiminnallista tapaa, jossa jokainen tiimin jäsen palvelee yhteistä päämäärää. Tämä ajattelutapa ei ole vielä juurtunut suomalaiseen työelämään, jossa korostetaan enemmän yksilön vastuuta ja suorituskykyä.
4. Tietoisuuden puute ja vääristyneet mielikuvat
Palveleva johtajuus ei ole laajalti tunnettu käsite Suomessa, ja monilla on siitä virheellisiä mielikuvia. Se saatetaan nähdä pehmeänä tai heikkoutena, vaikka todellisuudessa se vaatii suurta rohkeutta ja kykyä johtaa ilman hierarkkista valtaa.
Palvelevasta johtajuudesta ei myöskään ole riittävästi suomenkielistä tutkimusta tai koulutusta, mikä vaikeuttaa sen omaksumista käytännön tasolla. Monissa organisaatioissa ei tiedetä, miten palveleva johtaminen voisi parantaa suorituskykyä ja työhyvinvointia.
5. Uusi näkökulma: Palveleva (työ)yhteisö
Yksi lupaava ratkaisu palvelevan johtajuuden haasteisiin on palveleva (työ)yhteisö -ajattelumalli, jossa palveleva johtajuus ei ole pelkästään esihenkilön rooli, vaan koko työyhteisön toimintatapa. Tämä malli asettaa palvelevan johtajuuden sekä perinteiseen esihenkilö-alainen -asetelmaan että työyhteisöön, jossa esihenkilön rooli on erilainen tai sitä ei ole lainkaan.
Palveleva (työ)yhteisö korostaa yhteistä vastuuta, jaetun johtajuuden malleja ja yhteisöllistä kasvua. Tämä lähestymistapa sopii erityisen hyvin suomalaiseen organisaatiokulttuuriin, jossa korostetaan tasavertaisuutta ja tiimityötä.
6. Palveleva johtajuus ja etätyön haasteet
Pandemian seurauksena etätyö on tullut pysyväksi osaksi työelämää. Tämä on asettanut uusia haasteita johtamiselle, erityisesti työn merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden ylläpitämiselle. Palveleva johtajuus tarjoaa välineitä näiden haasteiden ratkaisemiseen, mutta sen soveltaminen etätyössä vaatii uusia taitoja ja käytäntöjä, kuten empatiaa, kuuntelutaitoja ja selkeää viestintää.
7. Hyppy perinteisestä johtamisesta palvelevaan johtajuuteen
Suomalaisessa työelämässä on pitkä perinne siitä, että työntekijät tekevät, mitä käsketään. Tämä ajattelutapa on vastakkainen palvelevalle johtajuudelle, jossa korostetaan tiedostamista, itsensä johtamista ja vastuun jakamista. Tämän vuoksi muutos perinteisestä johtajuudesta palvelevaan johtajuuteen voi tuntua suurelta harppaukselta ja vaatia välivaiheen, jossa opitaan tiedostamaan omat uskomukset ja käytännöt.
Yhteenveto: Tarve uudenlaiselle johtajuudelle
Vaikka palveleva johtajuus ei ole vielä lyönyt läpi Suomessa, sen ydinajatukset inhimillisyydestä, yhteisöllisyydestä ja merkityksellisyydestä vastaavat hyvin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoisuutta, koulutusta ja kulttuurista sovittamista, jotta palveleva johtajuus voi juurtua suomalaiseen organisaatiokulttuuriin.
Palveleva (työ)yhteisö -ajattelu voi tarjota ratkaisun tähän haasteeseen ja auttaa kehittämään uudenlaista työelämää, jossa hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.
Headactive Oy – innovatiivisen johtajuuden edelläkävijä
Headactive Oy tarjoaa asiantuntijuutta ja koulutusta perustuen Palveleva johtajuus 2.0 -malliin, joka yhdistää perinteisen palvelevan johtajuuden inhimillisyyden ja empatian moderniin strategiseen vaikuttavuuteen ja muutosjohtamiseen. Me autamme organisaatioita ja tiimejä ottamaan käyttöön tämän vaikuttavan johtamistavan, joka luo innostavan ilmapiirin ja vapauttaa luovuuden voiman.
Ota yhteyttä ja sovitaan maksuton konsultaatio! Rakennetaan yhdessä organisaatio, jossa ihmiset voivat kasvaa, kukoistaa ja tuottaa poikkeuksellisia tuloksia!