”Johtamisen ydin ei ole valvoa, vaan mahdollistaa – johtajan ja esihenkilön tavoite on palvella tiimiään niin, että jokainen yksilö voi loistaa parhaimmillaan.”

Työurani alku oli täynnä monipuolisia kokemuksia ja kansainvälisiä seikkailuja. Vuodet 1997–2013 vietin tuotehallinnan ja esihenkilötyön parissa, kasvatustieteilijänä matkaviestintäteollisuuden myrskyisillä aalloilla. Työskentelin Suomessa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Ranskassa – koin alan nopean kehityksen ja epävakauden eturivissä. Kuitenkin vuosien kuluessa huomasin jotain puuttuvan. Työni merkitys alkoi hämärtyä, ja tunsin saapuvani tienristeykseen urallani.
Muutoksen tarve oli ilmeinen – ja suunta selkeä. Halusin työni pohjautuvan syvempään tarkoitukseen.

Päätin aloittaa alusta ja sukelsin syvemmälle siihen, mikä oli aina kiinnostanut minua: ihmisen ymmärtäminen ja hänen potentiaalinsa tukeminen. Valmistuin laillistetuksi psykologiksi vuonna 2015 Jyväskylän yliopistosta, ja samalla löysin urani punaisen langan: palvelevan johtajuuden periaatteet.

Palvelevan johtajuuden ajatus antoi uralleni sen punaisen langan, jota olin kaivannut. Se toi mukanaan vision johtajuudesta, joka perustuu palveluun, merkityksellisyyteen ja ihmisten potentiaalin tunnistamiseen ja tukemiseen. Tähän päivään asti nämä periaatteet ovat toimineet ohjenuoranani ammatillisessa kasvussa ja asiantuntijatyössäni. Tämä matka ei ollut vain suunnanmuutos – se oli löytöretki, joka johdatti minut tekemään työtä, jolla todella on merkitys.

Sattuma 1.

Palveleva johtajuus käytännössä: Käännekohta Pariisissa

Pariisi, vajaa vuosi ennen psykologian opintojeni alkua, osoittautui urani suurimmaksi käännekohdaksi. Työskennellessäni suunnittelijatiimin esihenkilönä Orange (Libon) päätin ottaa rohkean askeleen ja muuttaa johtamistapani täysin – kääntää sen päälaelleen.
Päätin jättää vaatimisen, kontrolloinnin ja tiukan seurannan taakseni ja keskityin luomaan tiimille parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Aloin kuunnella tarkemmin, kannustaa rohkeammin ja panostaa aidosti vuorovaikutukseen sekä läsnäoloon. Tavoitteeni oli yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: auttaa tiimiä saavuttamaan potentiaalinsa palvelemalla heitä.

Tulokset olivat häkellyttäviä. Poissaolot vähenivät, työhyvinvointi nousi ja tiimin ilmapiiri kukoisti. Mutta suurin yllätys oli tiimin potentiaalin räjähdysmäinen kasvu. Jokainen jäsen ylitti odotukseni – he eivät vain suoriutuneet tehtävistään, vaan myös oppivat, kehittyivät ja toivat valtavasti lisäarvoa itselleen ja organisaatiolle.

Tämä kokemus muutti käsitykseni johtajuudesta pysyvästi. Tajusin, että kun tiimiä tuetaan aidosti ja heille annetaan tilaa kasvaa, heidän potentiaalinsa kasvaa yli sen, mitä yksikään esihenkilö voisi vaatia tai edes ennakoida. Tämä oli alku matkalleni kohti palvelevan johtajuuden ydintä – ja sen oivaltamista, kuinka suuri vaikutus aidoilla kohtaamisilla ja tuella voi olla.

Sattuma 2.

Palvelevan johtajuuden teoriaan. Löysin psykologian lopputyövaiheessa teoreettisen viitekehyksen tavalleni toimia: palveleva johtajuus. Tein aiheesta psykologin lopputyöni (Koettu palveleva johtajuus, työn imu ja työuupumus : pitkittäistutkimus), jossa todistin akateemisesti, kuinka palveleva johtajuus vaikuttaa työn imua lisäävästi ja samalla vähentää työuupumusta.

Latauksia tälle työlle on tammikuussa 2025 jo yli 2800!

Olin löytänyt toimintamallin, joka hyödytti sekä työntekijää että organisaatiota – todellisen win-win-ratkaisun. Tämä teoreettinen malli kuitenkin tarvitsi hienosäätöä, jotta se soveltuisi paremmin suomalaiseen työelämään. Vastavalmistuneena psykologina aloin etsiä paikkaa, jossa voisin kehittää ja testata palvelevan johtajuuden tuomaa lisäarvoa yhä syvällisemmin. Sopivaa alustaa ei kuitenkaan löytynyt – aika ei ollut vielä kypsä.

Nämä kaksi merkittävää sattumaa käynnistivät prosessin, joka johti Headactive Oy:n syntyyn vuonna 2018. Yritys syntyi tarpeesta luoda tila, jossa palvelevan johtajuuden periaatteita voisi tuoda käytäntöön ja kehittää edelleen – yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden parhaaksi.
 
Käytännössä vuosien kuluessa kyse on ollut siitä, löytyykö palvelevan johtajuuden ytimeen riittävää konkretiaa, keinoja miten toteuttaa palveleva johtajuutta. Muokkautuuko Greenleafin palvelevan johtajuuden ideologian ydin (R. Greenleaf, 1977) konkretiaksi, kasvuksi.

”Palveleva johtaja on palvelija ensin… Se alkaa luonnollisesta tunteesta, että haluaa palvella, palvella ensin. Sitten tietoinen valinta tuo johtajalle pyrkimyksen johtaa… Paras testi todentaa palvelevaa johtajuutta ja samalla vaikea hallinnoida on tämä: Kasvavatko palveltavat henkilöinä? Tulevatko he jotka ovat tulleet palvelluiksi terveimmiksi, viisaammiksi, vapaimmiksi, itsenäisemmiksi ja enemmän palvelevan johtajan kaltaisiksi?”

Kysymys on siis siitä, miten tämä mahdollinen kasvupotentiaali saataisiin aikaiseksi? Tätä polkua seuratessani perehdyin vaiheittain Spearsin, van Dierendonckin ja Laubin tulkintoihin, vastauksia ja konkretiaa alkoi löytymään. Työni työterveyspsykologina jalosti ajattelua, muokkasi palvelevaa johtajuutta suomalaiseen työkulttuuriin sopivaksi.
 
Palvelevan johtajuuden evoluution perehtyneisyyden sekä suomalaisen työelämän tuntemuksen lähtökohdista olen työstänyt Headactiven mallin ja tasot palvelevasta johtajuudesta. Konseptin työnimi on

”Palvelevasta johtajuudesta palvelevaksi johtajaksi ja palvelevaksi työyhteisöksi”.
 
Palveleva johtajuus: Avain psykologiseen turvallisuuteen ja kasvuun
Palvelevan johtajuuden periaatteet ja evoluutio tarjoavat konkreettisia keinoja, joilla psykologinen turvallisuus ja kasvu saadaan mahdolliseksi. Kun yksilö kasvaa ja kukoistaa, myös organisaatio kehittyy ja menestyy. Näiden periaatteiden avulla organisaation arvot ja vuorovaikutustavat voidaan muotoilla avoimiksi, työntekijää kunnioittaviksi sekä ilmapiiriltään turvallisiksi ja hyväksyviksi myös kuormituksen ja kontrollin osalta.

Työelämämme on murroksessa – aika uudistua
Pandemia kiihdytti työelämän muutosta, ja työelämän murros oli täydessä vauhdissa. Viipyily menneessä tai pysyttely vain nykyhetkessä ei vie eteenpäin. Nyt on hetki, jolloin työelämää tulee muotoilla uudelleen sekä yksilö- että yritystasolla, jotta se vastaa tämän ajan ja tulevaisuuden tarpeisiin.
Tulevaisuuteen suuntaavat organisaatiot eivät vain sopeudu muutokseen, vaan ne uudistuvat aktiivisesti. On aika ottaa kantaa ja toimia: huomion tulee kohdistua paitsi etä-, lähi- tai hybridityöhön myös työpaikan ilmapiirin (psykologinen turvallisuus) ja vuorovaikutustapojen perusteelliseen uudistamiseen.

Palveleva johtajuus muutosvoimana
Palvelevan johtajuuden periaatteet tarjoavat selkeät suuntaviivat tähän muutokseen. Ne luovat pohjan, jolla organisaatiot voivat rakentaa turvallisen, inhimillisen ja avoimen kulttuurin, joka tukee niin yksilöiden kuin yhteisöjen kasvua ja menestystä. Nyt on aika toimia – ja palveleva johtajuus näyttää suunnan.

Ota yhteyttä ja kysy lisää palvelevan johtajuuden luennoista, valmennuksista ja yrityskohtaisesta konsultaatiosta!

Kari Matilainen

Palveleva psykologi, työhyvinvoinnin edistäjä.

Kari Matilainen (KM, PsM, laillistettu psykologi) on suomalaisen, yhdysvaltalaisen, ruotsalaisen ja ranskalaisen työkulttuurin karaisema nykyinen psykologi, joka toteuttaa visiotaan palvelevan johtajuuden tuotteistamisesta. “Psykologiksi valmistuin työelämän kautta ja koulimana, tuosta kokemasta ei tässä työssä ole ollut haittaa”.

Lisätietoja työurasta löydät LinkedIn profiilistani!