Palveleva johtajuus – avain psykologiseen turvallisuuteen

Työelämän muutos on nostanut esiin psykologisen turvallisuuden merkittävänä työhyvinvontiin vaikuttavana komponenttina. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän voi ilmaista itseään vapaasti ja ottaa riskejä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista, kuten nöyryytyksestä, rankaisusta tai sosiaalisesta eristämisestä. Se on tila, jossa yksilö kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu sellaisena kuin hän on, ja jossa hän uskaltaa ottaa haasteita vastaan ja kasvaa.

Psykologinen turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta, koska se lisää yksilöiden ja ryhmien kykyä kommunikoida avoimesti, tehdä yhteistyötä, oppia virheistään ja kehittää uusia ideoita. Se auttaa myös vähentämään stressiä ja parantamaan henkilöiden psyykkistä terveyttä.

Psykologisen turvallisuuden aikaansaaminen vaatii muutosta kaikilta työyhteisön osapuolilta; työnantajalta, esihenkilöstöltä ja työntekijöiltä. Psykologinen turvallisuus harvoin rakentuu itsestään. Tietoisella ja systemaattisella tuella psykologisesti turvallinen työyhteisö voidaan rakentaa. 

Palvelevalla johtajuudella voidaan vaikuttaa merkittävästi psykologiseen turvallisuuteen organisaatiossa. Tässä on joitain tapoja, joilla palveleva johtajuus tukee psykologista turvallisuutta ja sen rakentumista:

  1. Kuuntelu ja empatia: Palveleva johtaja ja esihenkilö kuuntelee aktiivisesti ja osoittaa empatiaa työntekijöitä kohtaan. Palveleva johtaja/esihenkilö luo ilmapiirin, jossa työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja ja ymmärrettyjä, tämä edistää psykologista turvallisuutta.
  2. Avoimuus ja avoimen viestinnän edistäminen: Avoimuus on keskeinen osa palvelevaa johtajuutta. Palveleva johtaja/esihenkilöt voivat edistää psykologista turvallisuutta antamalla avoimesti tietoa organisaation tilanteesta, tavoitteista ja päätöksenteosta. Tämä auttaa luomaan luottamusta.
  3. Osallistaminen päätöksentekoon: Palveleva johtajuus kannustaa työntekijöitä osallistumaan päätöksentekoon. Kun työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaation suuntaan, he kokevat suurempaa hallintaa ja turvallisuutta.
  4. Rakentava palaute: Palveleva johtaja ja esihenkilö antaa rakentavaa palautetta, keskittyy kehittämiseen eikä syyllistämiseen. Tällainen lähestymistapa auttaa työntekijöitä näkemään virheet oppimismahdollisuuksina eikä uhkina, mikä tukee psykologisen turvallisuuden kokemista ja rakentumista.
  5. Luottamuksen rakentaminen: Palveleva johtaja ja esihenkilö keskittyy luottamuksen rakentamiseen organisaatiossa. Luottamus on olennainen psykologisen turvallisuuden tekomponentt, ja kun ihmiset tuntevat voivansa luottaa toisiinsa ja johtajiinsa ja esihenkilöihinsä, he ovat todennäköisemmin avoimempia ja rohkeampia.
  6. Tiimityö ja yhteistyö: Kannusta tiimityötä ja yhteistyötä. Palveleva johtaja ja esihenkilö luo ilmapiirin, jossa jokainen tiimin jäsen tuntee olevansa tärkeä osa kokonaisuutta. Tämä edistää psykologisen turvallisuuden kokemista ja rakentumista.
  7. Tunnustaminen ja arvostus: Palveleva johtaja ja esihenkilö tunnustaa ja arvostaa työntekijöidensä panosta. Kiitoksen ja arvostuksen ilmaiseminen edistää positiivista ilmapiiriä, joka tukee psykologisen turvallisuuden kokemista ja rakentumista.
  8. Kehittymismahdollisuudet: Tarjoa mahdollisuuksia kehittymiseen ja oppimiseen. Palveleva johtajuus tukee työntekijöiden kasvua ja kehitystä, mikä luo turvallisuuden tunnetta organisaatiossa.
  9. Virheistä oppiminen: Palveleva johtajuus korostaa virheistä oppimista. Johtajat ja esihenkilöt voivat demonstroida, että virheet eivät johda rankaisemiseen, vaan ne nähdään mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä.
  10. Tiedonjakaminen: Jaa tietoa avoimesti ja oikea-aikaisesti. Kun työntekijät tietävät, mitä organisaatiossa tapahtuu, heillä on parempi käsitys tilanteesta ja he voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Palveleva johtajuus ei ainoastaan tue psykologista turvallisuutta suoraan, vaan se myös rakentaa vahvaa perustaa, joka edistää avoimuutta, luovuutta, luottamusta ja yhteistyötä organisaatiossa.

Takaisin blogiin