Palveleva johtajuus – avain psykologiseen turvallisuuteen

Työelämämme on murroksessa. Yhteisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää yhteistyötä ja erityisosaamisten yhdistämistä. Muuttuva toimintaympäristö tuo esiin jatkuvaa uudistumistarvetta. Työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän uudistumista ja uuden oppimista. Myös organisaatioilta vaaditaan vanhojen rutiinien tunnistamista ja uusien toimintamallien ja tapojen rohkeaa käyttöönottoa. Työnantajan tehtäväksi on muotoutumassa perustehtävien lisäksi uudistumisen ja oppimisen mahdollistaminen sekä yksilön että organisaation tasoilla.

Uuteen tarttuminen, omien ideoiden esittäminen tai rutiineista poikkeaminen ovat yksilölle riskialtista toimintaa. Usein pelko saattaa estää omien ideoiden ja ajatusten jakamisen, ja näistä vaietaan. Jos omia ajatuksia tai ideoita ei uskalleta tuoda esiin, ne eivät tule kollektiiviseen käyttöön, eivätkä johda uuteen tai uudistumiseen. Työn tekemisen fyysisten (olosuhteiden) edellytysten lisäksi on syytä tunnistaa työskentelyilmapiirin merkitys. Työelämän muutos on nostanut esiin psykologisen turvallisuuden merkittävänä työhyvinvontiin vaikuttavana komponenttina.  

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että työyhteisö on turvallinen ympäristö henkilökohtaiselle riskinotolle ja jokainen voi olla oma itsensä ilman, että joutuu naurunalaiseksi. Työpaikalla kunnioitetaan toisten osaamista, suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti, vuorovaikutus on avointa ja omat mielipiteet, uudet ideat ja virheet voi tuoda esiin ilman pelkoa. Asioiden esille tuomisen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Tunne psykologisesta turvallisuudesta pohjautuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen ryhmän jäsenten välillä. Psykologisen turvallisuuden tunteen ollessa riittävän korkea, yksittäinen työntekijä uskaltaa näyttäytyä muiden edessä tietämättömänä, osaamattomana, esittää hankalia kysymyksiä ja kritiikkiä toisten työtavoista tai työsuorituksesta. Korkean psykologisen turvallisuuden vallitessa uskalletaan myöntää virheitä, kysyä kysymyksiä ja esittää uusia ideoita. Psykologinen turvallisuus on ennen kaikkea ryhmätason ilmiö: työpaikan, yhteisön, tiimin ominaisuus, jota voidaan kehittää.

Miten tähän psykologisen turvallisuuden tilaan päästään? Psykologisen turvallisuuden aikaansaaminen vaatii muutosta kaikilta työyhteisön osapuolilta; työnantajalta, esihenkilöstöltä ja työntekijöiltä. Psykologinen turvallisuus harvoin rakentuu itsestään. Tietoisella ja systemaattisella tuella psykologisesti turvallinen työyhteisö voidaan rakentaa.

Työkaluja psykologisen turvallisuuden luomiseen löytyy palvelevan johtajuuden periaatteista. Alkujaan Yhdysvalloista lähteneen ideologian ytimessä on työn tekemisen edellytysten parantaminen palvelemisen kautta. Tämän avulla mahdollistetaan sekä yksilön että organisaation kasvu. Esihenkilötehtävän mieltäminen palvelutehtäväksi vaatii asennemuutosta. Vaikkakin ajatus palvelemisesta vaikuttaa radikaalilta, asenteiden ja tätä seuraavan ilmapiirin muutoksen vaikuttavuus puhuu puolestaan. Palvelevan johtajuuden keinoin saadaan aikaan psykologista turvallisuutta, työn imun kokemusta ja ennaltaehkäistään työuupumukseen ajautumista.

Mistä siis on kyse? Vahvistamalla esihenkilötaitoja kuuntelemisen, tietoisuuden, voimaannuttamisen, aitouden, myötäelämisen ja vastuuttamisen osa-alueilla saadaan esihenkilötyöhön työkaluja, joilla vuorovaikutuksen laatuun saadaan henkilökohtaisuutta ja kasvun mahdollistavaa sisältöä. Työyhteisön ilmapiiriä inhimillistetään tietoisesti rakentaen aito, toisiaan arvostava jatkuvasti kehittyvä tapa tehdä ja huomioida työyhteisön muut jäsenet. Näin saadaan organisaation arvomaailma ja vuorovaikutuksen tavat konkreettisen avoimiksi, työntekijää kunnioittavaksi ja ilmapiiri kuormituksen kokeman suhteen avoimeksi ja hyväksyväksi. Näillä keinoilla saadaan myös organisaation tai tiimin tavoitteet näkyväksi koko yhteisölle ja jokainen yksilö tiedostaa roolinsa ja merkityksensä tavoitteen saavuttamisessa, yhteisessä kasvussa. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä.

Takaisin blogiin